Tutkimusryhmä väittää, että länsimaiden pakotteet ovat vaikuttaneet Venäjän Su-57-hävittäjälentokoneiden tuotantoon.
Frontelligence Insight ilmoitti Telegraphille, että Venäjä ei pysty hankkimaan tiettyjä olennaisia osia.
Uhrien ja mainevaurioiden pelossa Venäjä on pääosin pidättäytynyt käyttämästä Su-57-koneita Ukrainan konfliktissa.
Tutkimusryhmä väittää, että Venäjän sen arvostetun Su-57-hävittäjän tuotanto on vaarassa länsimaiden pakotteiden vuoksi.
Avoimen lähdekoodin tutkimusorganisaation Frontelligence Insightin mukaan, jolla saattaa olla yhteyksiä Ukrainan armeijaan, Venäjä ei pystynyt laillisesti ostamaan olennaisia osia viidennen sukupolven hävittäjistä länsimaisten pakotteiden vuoksi, kuten The Telegraph raportoi.
Tuntemattomiin asiakirjoihin viitatun raportin mukaan WA36-vaimennin sekä PLR7 60-12- ja EA-PS 3150 -virtalähteet, jotka ovat osa Su-57:ssä käytettyä saksalaista tutkalaitetta, ovat vaikuttaneiden komponenttien joukossa.
Se totesi: ’On ilmeistä, että Venäjän sotateollisuus on merkittävästi riippuvainen länsimaisista komponenteista, erityisesti elektroniikasta’, ja lisäsi, että Venäjän Su-57-tuotanto on ’uhan alla’ pakotteiden vuoksi.
Samanlaisia havaintoja teki Bryden Spurling, RAND Europen vanhempi tutkimusjohtaja, joka on erikoistunut puolustukseen ja turvallisuuteen.
Spurling sanoi BI:lle: ’Ei ole epäilystäkään siitä, että länsimaiden pakotteet vaikuttavat Venäjän kykyyn tuottaa kehittyneimmät sotilaalliset järjestelmänsä.’.
Hän jatkoi, että vaikka emme ole toistaiseksi nähneet siitä paljon todisteita, teoriassa viidennen sukupolven lentokoneen, kuten Su-57, pitäisi antaa Venäjälle ’suurempi’ tilannetietoisuus ja enemmän mahdollisuuksia tunkeutua menestyksekkäästi Ukrainan ilmatilaan.
Hän totesi, että lentokoneen vaikutus Ukrainan konfliktiin on ollut toistaiseksi ’merkityksellinen’ ja että se todennäköisesti pysyy sellaisena ’näkevässä tulevaisuudessa’.’Tämä on osoitus siitä, että Venäjä on haluton riskeeraamaan niitä harvoja Su-57-koneita, jotka sillä on’, hän sanoi.
NATO kutsuu Su-57:ää ’Feloniksi’.Se toimitettiin Moskovan asevoimille vuonna 2020, mutta konetta on erittäin rajoitettu määrä ja se on pääosin kadonnut toiminnasta Ukrainassa.
Lentokone suunniteltiin kilpailemaan muiden maiden viidennen sukupolven hävittäjien, kuten Yhdysvaltain F-22:n ja F-35:n, kanssa, jotka on varustettu uusimmilla antureilla ja aseistuksella, varkain teknologialla ja korkealla ohjattavuudella.
Suurin osa Venäjän lentokoneista on kuitenkin neljännen sukupolven malleja, kuten Su-30, Su-35 ja Su-27, jotka ovat modernisoituja versioita 1980-luvulla rakennetuista lentokoneista.
Ison-Britannian puolustusministeriön vuoden 2023 tiedustelutietojen mukaan Venäjän haluttomuus sijoittaa Su-57-koneita Ukrainan ylle viittaa siihen, että se haluaa välttää mainevaurioita, arkaluonteisten teknologioiden menetystä ja heikentynyttä vientinäkymiä, joita voisi tapahtua, jos jotkut ammuttaisiin alas.
Ukraina ilmoitti vaurioittaneensa yhtä Su-57:ää pitkän kantaman iskussa kesäkuussa Astrahanin alueella Etelä-Venäjällä, 360 mailin päässä etulinjasta.
Ison-Britannian Royal United Services Institute -ajatushautomon ilmavoima- ja teknologiaasiantuntija Justin Bronkin mukaan isku oli ’merkittävä symbolinen isku’ Moskovan ’pitkän levoton’ Su-57-ohjelmalle, mutta sillä ei ollut suoraa vaikutusta sotaan.
Hän kirjoitti, että pakotteet ovat vaikeuttaneet Venäjän mahdollisuuksia hankkia Su-57-ohjaamoa varten tarvittavaa ilmailutekniikkaa ja mikroelektroniikkaa, mikä heijastaa Frontelligence Insightin arviota.
Vaikka tarkkaa vaikutusta on vaikea määrittää, Venäjän talous on kärsinyt läntisten pakotteiden ja Ukrainan konfliktin seurauksena.
Ruotsalainen taloustieteilijä Anders Åslund sanoi Project Syndicatelle aiemmin tässä kuussa, että länsimaiset pakotteet voivat pudottaa jopa 3 prosenttia Venäjän BKT:sta joka vuosi, mikä hänen arvioiden mukaan vastaa 56,4 miljardia dollaria vuodessa.
Carnegie Russia Eurasia Centerin stipendiaatti Alexandra Prokopenko puolestaan kirjoitti Financial Timesissa tällä viikolla, että Venäjän suunnitelma lisätä puolustusmenojaan pakotti Putinin kohtaamaan ’ratkaisemattoman kolmiulotteisen’ eli tasapainoisen rahoitusjärjestelmän ylläpitämisen ja sosiaalisten velvoitteiden täyttämisen. ja puolustusmenojen pitäminen nykyisellä tasolla.
Bostonin yliopiston Questrom School of Businessin markkinoiden ja taloustieteen professori Jay Zagorsky oli kuitenkin eri mieltä.
Hän kertoi BI:lle viime kuussa, että Ukrainan hyökkäys oli luultavasti ainoa asia, joka esti Venäjää joutumasta taantumaan, kun otetaan huomioon maan suuri sotilasbudjetti ja heiluva talous.
Hän jatkoi: ’Ai niin, luulen, että lama tulisi välittömästi, jos sotaa ei olisi.’.
Siirry Business Insideriin lukeaksesi alkuperäinen artikkeli.